Kunnat ovat alkaneet yhä enemmän liikelaitostaa, yhtiöittää, ulkoistaa ja yksityistää toimintojaan. Tuore esimerkki on Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven päätös siirtää kuntien ammatillinen ja aikuiskoulutus ensi elokuusta alkaen osakeyhtiölle. Hyvinkäällä päätöstä vastusti kaksi valtuutettua, Riihimäellä yksi.
Valittavana olisi ollut parempikin vaihtoehto: kuntayhtymä.
Kuntayhtymä ja osakeyhtiö poikkeavat toisistaan huomattavasti päätöksenteon avoimuuden suhteen. Kuntayhtymän päätöksenteko on julkista ja päätöksistä voi valittaa. Julkista tietoa ovat muun muassa taloutta koskevat päätökset, henkilöstön palkat ja edut sekä johdon matkustaminen.
Osakeyhtiössä vastaava päätöksenteko on salaista ja hallituksen jäsenet ovat osittain vaitiolovelvollisia. Emme tiedä juuri mitään kuntien omistamien osakeyhtiöiden päätöksenteosta. Ne kertovat julkisuuteen sen minkä haluavat kertoa.
Osakeyhtiöissä päätöksenteko keskittyy harvojen käsiin. Ammattiopiston hallitukseen on valittu yhdeksän jäsentä: neljä kunnanjohtajaa sekä kolme kokoomuslaista ja kaksi demaria.
Surullinen esimerkki yhtiöittämisestä on Keski-Uudenmaan kuntien omistama aikuiskoulutuskeskus Adulta Oy. Opetushallituksen mukaan Adulta on rahastanut perusteettomasti miljoonia euroja valtion rahaa kasvattamalla väärin perustein oppisopimusten määrää. Rahoilla on muun muassa hankittu johtoryhmälle työsuhdeautot (Opettaja-lehti 51-52/2008).
Ammattikoulutus rahoitetaan lähes kokonaan verovaroin. Sen kuuluu olla avointa, kansalaiskontrollin alaista toimintaa kuten peruskoulun ja lukioiden toimintakin on. Yritystoimintaa se ei ole.
Osakeyhtiötä perusteltiin sillä, että siihen saadaan mukaan myös Hyvinkään – Riihimäen ammattikoulutussäätiö. Perustelu tuntuu oudolta, koska samat kunnat ovat myös säätiön takana.
Outoa on sekin, ettei näin isossa hankkeessa esitetty mitään laskelmia opiston talouden järjestämisestä. Osakeyhtiö muun muassa maksaa arvonlisäveroa, mutta kunnille ja kuntayhtymille se palautetaan. Kuten Kiljavan sairaalan tapauksessa, osakeyhtiön tekemät investoinnit tulevat kunnille arvonlisäveron verran kalliimmiksi.
Henkilöstön asema on luvattu turvata kolmeksi vuodeksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelakikin edellyttää, ettei ketään irtisanota viiteen vuoteen.
Mitään pakkoa ammattikoulutuksen yhdistämiseen ei myöskään olisi ollut. Sekä Hyvinkää että Riihimäen seutu täyttävät puitelain vaatimuksen noin 50 000 asukkaan väestöpohjasta.
Yhteinen ammattiopisto johtaa jossakin vaiheessa siihen, että päällekkäisiä koulutusaloja Hyvinkäällä ja Riihimäellä karsitaan. Huono puoli on, että silloin monien koulu- ja työmatkat pidentyvät oleellisesti. Eipä ihme, että Janakkala päätti jäädä opiston ulkopuolelle.
Olli Savela
kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää
Kirjoitus on muokattu
28.12.2008 Aamupostissa julkaistusta kirjoituksesta.