Uudenmaan näköala -lehdessä 1/2020 (maaliskuu 2020) julkaistu haastattelu

Kokemuksia Keusotesta

Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä eli Keusote perustettiin kesäkuussa 2017. Keusote kattaa Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisen, yhteensä liki 200 000 asukasta. Vuodesta 2019 alkaen Keusote on toiminut tuottajakuntayhtymänä.

Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela arvioi, että Keusoten myötä päätöksenteko on etääntynyt kuntalaisista. Kunnissa ei esimerkiksi ole enää sosiaali- ja terveyslautakuntia. Myös virkamiesjohdon asema on keskeinen.

– Hallintoa on tullut jatkuvasti lisää, ja tietojen saanti on ollut joskus hankalaa. Taloushallinto ei ole aina ajan tasalla, toteaa Savela.

Palveluissa ei ole tapahtunut oleellisia parannuksia. Monissa palveluissa on liian vähän työntekijöitä, ehkä pahimpana esimerkkinä puheterapia. Eräs tavoite on henkilöstön palkkojen harmonisointi kolmessa vuodessa.

Hyvääkin on toki tullut. Savela mainitsee muun muassa maksuttoman ehkäisyn tarjoamisen alle 20-vuotiaille sekä lastensuojelun oman kuntoutusyksikön.

Lisärahaa tarvitaan

Keusoten budjetti ylittyi vuonna 2019 41 miljoonaa euroa (7 prosenttia). Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 6,5 prosenttia vuodesta 2018, kun oman toiminnan menot ovat kasvaneet 10,7 prosenttia. Savelan mukaan kunnat maksavat sen mukaan, paljonko niiden asukkaat käyttävät palveluita. Kuntien budjetteihin onkin syytä vaatia lisärahaa sote-menoihin.

Nyt on valmisteilla ”tuottavuusohjelma” vuosille 2021 - 2022, jolla saadaan vähintään 25 miljoonan euron säästöt. Päätöksiä on luvassa vielä tänä keväänä. Suuri kustannuserä on myös mahdollinen liittyminen Apotti-potilastietokantaan. Se maksaa arviolta 120 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana.

Palveluverkkosuunnitelma tulee päätettäväksi toukokuussa 2020. Savelan mukaan uhkana voi olla palvelupisteiden kuten terveysasemien ja neuvoloiden karsiminen.

Valinnanvapaus nosti kustannuksia

Toukokuussa 2017 alkoi elokuulle 2019 kestänyt valinnanvapauskokeilu, joka koski muun muassa lääkärien ja hoitajien vastaanottopalveluja sekä suun terveydenhuoltoa. Vastaanottopalveluissa oli mukana neljä terveysyritystä ja yhteensä kymmenen toimipistettä.

Palveluihin oltiin Savelan mukaan pääosin tyytyväisiä, mutta erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat merkittävästi niin sanotun kapitaatiokorvauksen takia. Yrityksillä oli intressi päästä eroon paljon hoitoa vaativista potilaista.

Myös ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutus uhkaa nostaa hintoja. Hyvinkäällä kaupungin oman tehostetun asumispalvelun kustannus oli 106 euroa per hoitopäivä vuonna 2018. Nyt yksityisten hintapyynnöt ovat yleisesti 140 – 160 euroa, jopa enemmän. Lisäksi asukkaat maksavat asumisvuokraa ja ”ylimääräisistä” palveluista. Vuoden 2020 talousarviossa ei ole varauduttu ostopalvelujen hintojen korotuksiin.