Aluevaltuusto päätti eilen Keusoten palveluverkosta, mutta teki siihen muutoksia.

Kokouksessa äänestettiin ensin koko suunnitelman palauttamisesta uudelleen valmisteluun, koska se on keskeneräinen eikä sisällä riittäviä vaikutusarvioita. Tätä kannatin, mutta hävisimme äänin 20 – 49. Minun lisäkseni tukea palautukselle tuli lähinnä perussuomalaisilta ja joiltakin demareilta.

Esitin, että toimitilaohjelma tuodaan aluevaltuuston päätettäväksi. Se on palveluverkkosuunnitelmaa yksityiskohtaisempi ohjelma, jota voidaan pitää strategisesti merkittävänä. Esitys meni läpi äänin 36 – 27, 6 tyhjää.

Ihan hyvin sikäli, että aluehallituksessa kukaan ei kannattanut esitystäni. Nähtäväksi jää, miten viranhaltijajohto alkaa tässä venkoilla, se kun ei halua tuoda asiaa valtuustoon.

Kokouksen merkittävin päätös oli aikalisän ottaminen pienten terveysasemien, Sandelininkadun terveysaseman ja Kiljavan kuntoutussairaalan tilaratkaisuissa. Aamuposti uutisoi näistä virheellisesti, joten lähetin sinne seuraavan oikaisun:

”Aluevaltuusto ei päättänyt lopettaa Sandelininkatua

Aamuposti kirjoitti (26.1.), että Keusote lopettaa Sandelininkadun terveysaseman. Tällaista päätöstä aluevaltuusto ei tehnyt.

Toimittajalta oli mennyt kokonaan ohi kokouksen tärkein päätös. Kokous päätti äänin 39 – 29 seuraavaa:

”Jokelan, Pornaisten, Kellokosken ja Rajamäen terveysasemista palveluineen toteutetaan sote-yksikköselvitykset ja Hyvinkään terveysasemasta sotekeskusselvitys vuosien 2024-2025 aikana.

Päätökset terveysasemien käytön jatkosta tai muuttamisesta sote-yksiköiksi tai sote-keskuksiksi tuodaan valtuuston tehtäväksi selvitysten valmistuttua.”

Toisin sanoen valtuusto otti päätöksentekoon aikalisän. Sama koski myös Kiljavan kuntoutussairaalan jatkoa.”

Valtuustoryhmämme kolme muutosesitystä hävisivät äänestyksessä. Esitimme muun muassa, että ympärivuorokautisessa asumispalvelussa lisätään tarvittaessa omia paikkoja eikä ostopaikkoja.

Ennen kokousta kaksi lähetystöä kävi tuomassa asukkaiden vetoomuksia. Adressi Sandelininkadun terveysaseman säilyttämisen puolesta oli kerännyt yli 2 200 allekirjoitusta ja adressi Jokelan ja Kellokosken terveysasemien puolesta yli 1 600 allekirjoitusta.

Alla kokouksessa käyttämäni pitkähkö puheenvuoro, jonka jouduin pitämään kolmessa osassa aikarajoituksen vuoksi.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tämä suunnitelma on hyvin yleisluonteinen. Se ei sisällä riittävän tarkkoja arvioita eri tilavaihtoehdoista. Se perustuu vain ylhäältä tulleeseen määräykseen säästää tietty euromäärä vuokrista.

Kuntien lausuntoja ei ole otettu huomioon, vaikka tilaratkaisut pitäisi etsiä yhdessä kuntien kanssa. Järvenpään kaupunki lausuu: ”Näkemyksemme mukaan yhtään sote-yksikköä ei pitäisi lakkauttaa seuraavan 3-5 vuoden kuluessa.” Tuusulan kunta on samalla kannalla. Kuntien lausunnot ovat kauttaaltaan hyvin kriittisiä.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut perusterveydenhoidon vahvistaminen. Lähiterveysasemien lakkautus vaikuttaa päinvastoin, se heikentää perusterveydenhoitoa.

Toimitilojen karsimista on perusteltu myös henkilöstön vähyydellä. Mutta miten terveysasemien lakkautus toisi lisää työntekijöitä? On myös niin, että moni työntekijä haluaa työskennellä lähellä asuinpaikkaansa eikä työmatkan pidentyminen välttämättä houkuttele vaan saattaa tulla myös irtisanoutumisia.

Suunnitelmasta ei käy selville, mitä sote-yksikkö konkreettisesti tarkoittaa. Kun katsoo liitteen 19 mukaista sote-yksikön palveluvalikoimaa, voi todeta, että se voi olla laajakin, jos niin halutaan. Jos ja kun asukkaille halutaan tuottaa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluina, on selvää, että sote-yksiköt tarvitsevat pysyvät toimitilat.

Mutta täällä monessa kohdassa mainitaan luopuminen Jokelan terveysaseman tiloista jo tänä vuonna. Pienehkö kävijämäärä on huono peruste lakkautukselle, jos lääkäriä tai laboratoriopalveluita ei ole ollut saatavilla.

Lisäksi suunnitelmassa mainitaan Kellokosken ja Rajamäen terveysasemien tiloista luopuminen. Tällaiset maininnat pitää suunnitelmasta poistaa ja turvata asukkaille lähipalvelut.

Näiden pienten terveysasemien neliövuokrat ovat sieltä alhaisimmasta päästä eikä niissä myöskään ole erityisiä korjaustarpeita. Säästö Keusotelle on mitätön, terveysasemien vuosivuokrat ovat vain runsaat 200 000 euroa asemaa kohti. Kunnat menettäisivät saman vuokratulon. Julkinen sektori kokonaisuutena ei säästäisi mitään.

Vastuullinen päättäjä tarkastelee julkista taloutta kokonaisuutena eikä lähde osaoptimointiin. Luulisi, että valtiovarainministeriökin ajattelisi näin mutta ei.

On ilmeisesti niin, että tämän yleisluonteisen suunnitelman hyväksymisen jälkeen valtuustolta ei tulla enää kysymään mielipidettä konkreettisista tilaratkaisuista.

Tämäkin puoltaa sitä, että palveluverkkosuunnitelma palautetaan valmisteluun ja tehdään kunnon vertailut eri vaihtoehdoista ja niiden realistisuudesta. Kannatan suunnitelman palauttamista uudelleen valmisteluun.

Toimitilojen käyttö on meillä jo nyt Suomen tehokkainta. Maakuntien tilakeskus on koonnut tietoja hyvinvointialueiden kiinteistöistä. Sen tietokantojen mukaan Keski-Uudellamaalla oli viime vuoden lopussa kaikista hyvinvointialueista käytössään vähiten toimitiloja asukasta kohti laskettuna eli 1,35 neliötä asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli kaksi neliötä. Tässäkään valossa ei pitäisi olla tarvetta terveysasemien karsimiseen.

Toisaalta meidän vuokratasomme oli yksi kaikkein korkeimmista, keskimäärin 18 euroa neliöltä, kun keskiarvo koko maassa oli 15 euroa neliöltä. Se antaa aiheen olettaa, että vuokratason alentamisesta olisi mahdollista neuvotella kuntien ja muiden vuokranantajien kanssa ja saada sitä kautta säästöjä.

Äskettäin Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti aloittaa neuvottelut kuntien kanssa vuokrien alentamisesta 2-5 euroa neliöltä. Siellä keskivuokra on nyt 13 euroa neliöltä.

Suunnitelmassa esitetään monessa kohdassa olemassa olevien rakennusten korvaamista uudisrakennuksilla, esimerkkeinä Kiljava ja Mäntsälän Kotokartano. Tässä on kaksi seikkaa, jotka tulisi ottaa tarkasti huomioon ennen kuin tällaisia päätöksiä tehdään.

Ensinnäkin tämä tarkoittaa monessa tapauksessa, että kuntien tilat tullaan korvaamaan yksityisten kiinteistösijoittajien omistamilla tiloilla, koska meillä ei ole varaa isoihin investointeihin. Vaihtoehto on kuntien omistamien tilojen kunnostus, mutta sitä ei ole haluttu kunnolla selvittää.

Sitten toinen seikka, mistä Järvenpään kaupunki lausuu viisaasti: ”Olemassa olevien kiinteistöjen korvaaminen uudisrakennuksilla on vastoin ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteita. Julkisten toimijoiden tulisi toimia esimerkkinä ja edistää päätöksenteossaan kestäviä ratkaisuja. Esitettyjen toimipistemuutosten toteuttaminen johtaa verovarojen tehottomaan käyttöön (tarpeeton investointi ja tyhjien toimitilojen aiheuttamat turhat kustannukset) ja resurssien tarpeettomaan kulutukseen (rakentamismateriaalit, sähkö, lämpö jne.).”

Tämä on huomionarvoinen näkökohta.

Tässä juuri ennen kokousta valtuustoryhmille luovutettiin yli 2 200 ihmisen allekirjoittama adressi, jossa vaaditaan Hyvinkään terveysaseman säilyttämistä keskustassa Sandelininkadulla sen sijaan, että se siirrettäisiin kauas pois keskustasta sairaalanmäelle.

Monet seikat puoltavat terveysaseman säilyttämistä kaupungin keskustassa.

Monet ikäihmiset ovat tarkoituksella hakeutuneet asumaan lähelle keskustan palveluita mukaan lukien terveysasema. Suunnitelman sivu 92 kertoo, että Hyvinkään keskustassa on korkea terveydenhuollon tarvekerroin, se on koko Keusote-alueen korkein.

Sandelininkadun terveysasema on helposti saavutettavissa, monille myös kävellen. Autoille on hyvin parkkipaikkoja eikä pysäköinnistä tarvitse maksaa. Auton saa myös paljon lähemmäksi kuin sairaalanmäellä.

Lähimmät bussipysäkit Kauppalankadulla ovat noin 200 metrin päässä. Palvelubussilla pääsee ainakin pois terveysasemalta tiettyyn aikaan. Mikään ei estä kehittämästä bussi- ja palvelubussiliikennettä.

Jos Jokelan terveysasema lopetetaan, moni siirtyy käyttämään Hyvinkään terveyspalveluita ja tulee Hyvinkäälle junalla. Heidän on paljon helpompi kulkea Sandelininkadulle kuin sairaalaan. Junien ja bussien aikatauluja ei ole sovitettu yhteen vaan odotusajat asemalla ovat pitkät.

Mitä tilojen puutteisiin tulee, terveysaseman peruskorjaus sisältyy kaupungin investointisuunnitelmaan. Väistötiloja löytyy viereisestä tyhjillään olevasta parantolarakennuksesta, jossa oli vastaanottoja vielä muutama vuosi sitten.

Meille ei ole esitetty mitään mustaa valkoisella siitä, miten terveysaseman toiminnat mahtuisivat H-sairaalaan.

Mitä tulee perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon integrointiin, ei siellä sairaalassa siirrytä tuosta vaan toiseen paikkaan vaan aika pitää yleensä varata erikseen ja se on sitten toisen reissun paikka.

Meidän on myös hyvä varautua siihen, että HUS voi tarvita lisää tilaa sairaalanmäellä. Sairaalaverkon muutokset saattavat merkitä Hyvinkään sairaalalle uusia potilaita ja toimintoja.

Hyvinkään kaupunki näkee lausunnossaan tärkeäksi, että ”Hyvinkäällä on moderni ja kehittyvä sairaala eikä näe hyväksi sitä, että terveyskeskuksen toimintojen siirtämisellä vaarannetaan sairaalatoiminnan kehittymistä Hyvinkäällä”.

Jos terveysasema siirretään sairaalaan, kasvaa myös riski siihen, että HUS lopettaa kauppakeskus Willassa sijaitsevan laboratorionsa, eikä siitä päätä Keusote vaan HUS.

Hyvinkään terveysaseman vuokra oli viime vuonna noin 732 000 euroa. Se on noussut kahdessa vuodessa 29 prosenttia. Vuokraa olisi varmasti varaa alentaa.

On myös selvää, että terveysaseman siirtäminen pois keskustasta hyödyttäisi eniten yksityisiä terveysasemia.

Hyvinkään keskustassa voi olla myös muita vaihtoehtoja terveysaseman sijoituspaikaksi mutta niitäkään ei ole selvitetty vakavasti, koska ajetaan härkäpäisesti siirtoa sairaalanmäelle.”