Valtionosuuksien leikkaukset peruutettava
Julkaistu Aamupostissa 27.2.2004
Kokoomuksen valtuutettu Antero Rönkä väittää (AP 25.2.) minun antavan
ymmärtää, että kaupungin ylijäämä viime vuodelta on kielteinen asia. Niin en
sanonut enkä tarkoittanut vaan pidin kielteisenä sitä, että talousennusteet
tehtiin tahallaan alakanttiin ja sillä sitten perusteltiin kesken vuoden
tehtyjä perusturvan supistuksia. Olisiko syynä Röngän “väärinymmärrykseen“ se,
että hän itse oli perusturvalautakunnan varapuheenjohtajana noista
supistuksista päättämässä ?
Rönkä kauhistelee sitä, että kaupungin toimintakulut kasvoivat viime
vuonna 13 miljoonaa euroa. Siitä melkein puolet on pelkkiä palkankorotuksia (ja
sosiaalivakuutusmaksuja), joko kaupungin omien työntekijöiden tai ostopalveluiden
tuottajien (esimerkiksi sairaalan). Eivätkö palkankorotukset kuulu heillekin ?
Rönkä kirjoittaa myös kaupungin supistuvasta veropohjasta, kun verotulot
viime vuonna putosivat 6 miljoonaa euroa. Verotulot todella vähenivät, mutta
kuten Rönkäkin hyvin tietää, se johtui pääasiassa siitä, että edellisen vuoden
verotulot olivat poikkeuksellisen korkeat verotilitysten ajoittumisen takia.
Eniten putosi yhteisöveron tuotto (11 miljoonasta 6 miljoonaan euroon), mihin
vaikutti ajoituksen lisäksi se, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta
alennettiin. Yritysten voitothan eivät ole pienentyneet.
Kestävä pohja kuntataloudelle luodaan muun muassa sillä, että kuntien
osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan. Se oli alun perin 45 prosenttia, nyt
vain 20 prosenttia. Itse yhteisöveroa ei pidä myöskään alentaa niin kuin
hallitus esittää. Ja myös pääomatulot on saatettava kunnallisveron piiriin, nyt
ne on kokonaan vapautettu kunnallisverosta. Kaikista tuloista pitää maksaa
veroa yhtäläisin perustein, tulojen mukaan asteittain kohoava progressio
säilyttäen.
Oleellista on tietysti, että hallitus ja eduskunta palauttavat kuntien
valtionosuudet sille tasolle, millä ne olivat 90-luvun alussa. Kuntaliiton
mukaan (Kuntalehti 1/2004) valtion toimet ovat leikanneet kuntien tuloja
vuosina 1991-2002 yhteensä 4,4 miljardia euroa vuositasolla. Tuon verran
enemmän kunnat olisivat saaneet tuloja vuonna 2002, jos leikkauksia ei olisi
tehty. Se vastaa kuudesosaa kuntien tuloista.
Olli Savela
Hyvinkää