Perusturvasta
ja kaupungin taloudesta
Julkaistu Hyvinkään
Sanomissa joulukuussa 2001
Vesa
Maurialan kirjoitus (1.12.) vaatii muutaman kommentin, vaikka en olekaan varma,
meneekö viesti perille. Väittihän Mauriala edelleen vastoin parempaa tietoaan,
että ”sosialidemokraatit ovat koko budjettikäsittelyn ajan ajaneet perusturvan
määrärahoja”.
Mauriala
epäilee, olivatko Vasemmistoliiton lisäesitykset tarkoitettu toteutettaviksi,
koska ne kaikki eivät tulleet esille jo kaupunginhallituksessa. Minä puolestani
uskon, että kaikki valtuustossa tehdyt esitykset on tarkoitettu
toteutettaviksi, vakavasti otettaviksi. Maurialan väitteestä saa sellaisen
kuvan, ettei hän oikein anna arvoa valtuustossa tehdyille esityksille.
Kuitenkin valtuusto päättää kaupungin talousarviosta, ei hallitus.
Valtuutetuilla oli kaksi viikkoa aikaa harkita esityksiämme, ne eivät voineet
tulla yllätyksenä.
Mauriala
kysyy, miten lisämenot rahoitettaisiin. Päinvastoin kuin hän väittää, emme tänä
vuonna esittäneet väestönsuojelun johtokeskuksen rakentamatta jättämistä.
Esitimme sitä viime vuonna, nythän se on jo rakenteilla.
Tänä
vuonna esitimme Jussinmäen kalliosuojan jättämistä toteuttamatta vuosina
2003-2004. Sitä perusteltiin muun
muassa seuraavasti: ”Normaaliajan käyttönä tarkoituksenmukaisin on
paikoitushalli tai urheiluhalli. Jousiampujat ovat esimerkiksi kaivanneet
sopivan pituista ampumarataa.” Hankkeen kustannusarvio on 17 miljoonaa markkaa.
Tulee siinä parkkihallille tai ampumaradalle hintaa. En väitä, etteikö tämäkin
hanke sinänsä saattaisi olla tarpeellinen, mutta näinä aikoina, kun
perusturvasta tingitään, on luovuttava tällaisista toissijaisista hankkeista.
Samalla
lailla toissijaisia hankkeita, joita olemme viime vuosina vastustaneet, ovat
olleet esimerkiksi Viertolan alikulku (katutöineen liki 30 mmk), villatehtaan
osto (kauppahinta 18 mmk + korjauskustannukset) ja Kytäjän kartanon hankinta.
Olemme tehneet lukuisia muitakin menoja vähentäviä tai tuloja lisääviä
esityksiä.
Voi
olla, ettemme ole aina kantaneet niin suurta huolta kunnan taloudesta kuin
kuntalaisten hyvinvoinnista. Kokemus vain on osoittanut, että esimerkiksi
verotulokohta on pääsääntöisesti aliarvioitu ilman kunnallisveroäyrin
korottamistakin. Näin virkamiesjohto tekee, jotta se saa itselleen pelivaraa.
Ja kun kaupunginhallitus tänä vuonna lisäsi menoja verrattuna kaupunginjohtajan
esitykseen, ei se paljon päätään vaivannut menojen kattamisella vaan lisäsi
ensi vuoden verotuloarviota. Miksi valtuusto ei voisi menetellä samoin ? Ei kai
hallituksella ole yksinoikeutta arvioida kaupungin verotuloja.
Kuten
hyvin tiedät, varsinainen syy kunnallistalouden vaikeuksiin on valtionosuuksien
vähentyminen. Esimerkiksi Hyvinkää sai vielä vuonna 1993 valtionosuuksia noin
260 mmk (sitä aiempien vuosien luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia). Sen
jälkeen Ahon ja Lipposen hallitukset alkoivat laittaa Suomea EMU -kuntoon ja
niinpä vuonna 1997 valtionosuudet olivat enää 160 mmk, millä tasolla ne ovat
sen jälkeen pysyneet. Tässä on todellinen syy perusturvankin ahdinkoon.
Mauriala
toivoo meidän siirtyvän ”siimesläiselle vastuullisemmalle linjalle”. Mitä se
tarkoittaisi ? Vasemmistoliitto on maan hallituksessa ja pian eduskunnassakin
hyväksynyt terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, joita me täällä
vastustimme. Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes on varoittanut
suurten palkankorotusten turmiollisuudesta, puolustanut pankkituen
toteuttamista ja hyväksynyt tuottavien valtionyhtiöiden yksityistämisen.
Tällaiselle linjalle en halua siirtyä.
Olli
Savela